Usein kysyttyä

1 Mitkä kulut katsotaan ajallisesti kampanjakuluiksi?

Vaalikampanjan toteuttamisesta kampanja-aikana aiheutuneina kuluina pidetään kaikkia vaaleihin toiminnallisesti kohdistuvia kuluja.

Tyypillisimmillään kampanjan toteuttamisesta aiheutuneita kuluja syntyy vaalimainonnasta, mutta myös muut kampanjaan liittyvät kulut huomioidaan. Esimerkiksi ulkomainostaulujen rakentamisesta aiheutuneet kulut kohdistuvat vaalikampanjaan, vaikka taulut olisi rakennettu ja niistä aiheutuneet kulut maksettu huomattavastikin ennen kampanja-aikaa, jos tauluja käytettäisiin kampanja-aikana. Vaali-ilmoittelun osalta kulu katsotaan syntyneeksi silloin, kun ilmoitus on julkaistu.

Maksuajankohdan siirtäminen kampanja-ajan ulkopuolelle ei siten vapauta ilmoitusvelvollisuudesta. Sen sijaan kampanjan toteuttamisesta aiheutuneena ei pidetä sellaisia kuluja, joita ehdokkaalle olisi aiheutunut ilman vaalejakin, esimerkiksi puolueen jäsenmaksut.

2 Pitääkö ilmoittaa jos toinen osapuoli on maksanut ehdokkaan puolesta kulun?

Keskeistä on se, onko ehdokkaalla määräysvaltaa aiheutuneeseen kuluun. Ehdokkaan tulisi esimerkiksi ilmoittaa hänen puolestaan maksetun lehtimainoksen arvo vastaanottamanaan tukena, jos mainoksen tarkoituksena on vain ehdokkaan vaalikampanjan tukeminen.

3 Onko normaalista yhteydenpidosta äänestäjiin aiheutuvat kulut kampanja-aikana ilmoitettava vaalirahoitusilmoituksessa?

Vaalikampanjoinniksi ei lasketa esimerkiksi yhteydenpitoa äänestäjiin kampanja-ajan ulkopuolella, vaikka sen tarkoituksena usein onkin uudelleenvalinnan edistäminen. Sen sijaan kampanja-aikana järjestetyt tilaisuudet katsottaisiin lähtökohtaisesti vaali-kampanjoinniksi.

Ehdokkaalla voi kuitenkin olla myös sellaista toimintaa, joka ei liity vaaleihin vaikka se ajoittuisikin kampanja-ajalle, kuten osallistuminen erilaisiin seminaareihin ja puhetilaisuuksiin, maakuntamatkat ja muu vastaava toiminta.

Myös ehdokkaan toiminta muualla kuin omassa vaalipiirissä voi aiheuttaa tulkintaongelmia. Erityisesti puolueen johto ja ministerit osallistuvat vaalitilaisuuksiin ympäri maata edistääkseen puolueensa näkyvyyttä.

Sellaista toimintaa, joka ei suoranaisesti liity omaan ehdokkuuteen, ei pidetä laissa tarkoitettuna ehdokkaan vaalikampanjointina.

4 Miten puolueen kampanjakulut huomioidaan vaalirahoitusilmoituksessa?

Rajanveto ehdokkaan henkilökohtaisen kampanjan ja puolueen kampanjan välillä ei erityisesti puolueen yhteisilmoittelun osalta ole aina yksiselitteinen.

Vaikka puolueen ja muiden ulkopuolisten tahojen yhteisilmoittelu olisikin periaatteessa mahdollista jyvittää kaikkien ehdokkaiden kesken, sitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Ehdokkaan osallistuminen puolueen yhteisilmoitteluun ei tuo äänestäjälle lisätietoa ehdokkaan sidonnaisuuksista. Yhteisilmoittelu on tarkoitettu rajattavaksi ehdokkaan ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle ja se koskisi kaikkea puolueen, myös paikallisjärjestön, ilmoittelua, esimerkiksi ulkomainoksia ja lehti-ilmoituksia, joissa kaikki tai ainakin useat ehdokkaat olisivat tasapuolisesti mukana. Tilanne on sama myös puolueen nais- ja nuorisojärjestöjen ilmoittelun osalta niissä tilanteissa, joissa järjestö on maksanut ilmoituksen kaikkien jäsentensä puolesta. Näitä ei lueta ehdokkaan henkilökohtaiseksi kampanjaksi.

Sen sijaan, jos ehdokas saa puoluejärjestöltään tukea henkilökohtaiseen ilmoitteluunsa, on kyseessä puolueelta saatu ilmoitusvelvollisuuden alainen tuki. Jos ehdokas kuitenkin osallistuu yhteisilmoittelun kustannuksiin esimerkiksi maksamallaan ehdokasmaksulla, voisi hän ilmoittaa maksun kampanjakulunaan. Samoja periaatteita sovellettaisiin myös muiden ulkopuolisten tahojen kuten ammattiliittojen ja muiden kansalais-järjestöjen, kauppakamarien ja muiden vastaavien yhteisöjen yhteisilmoitteluun, joka kohdistuu useisiin ehdokkaisiin.

5 Milloin kerätty rahoitus ilmoitetaan vaalirahoituksena? Entä jos osa vaaleihin saadusta rahoituksesta jää käyttämättä?

Rahoituksen hankkiminen voi tapahtua milloin tahansa. Käytännössä kuitenkin vaalikausi asettaa rajansa vaalien rahoitukselle. Vaalirahoituksella tarkoitetaan tulossa olevien seuraavien vaalien rahoitusta.

Jos vaaleissa hankitusta rahoituksesta jää osa käyttämättä, siirtyy se ehdokkaan omiin varoihin käytettäväksi seuraavissa vaaleissa taikka tukiryhmän tai muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön varallisuuteen käytettäväksi ehdokkaan tukena seuraavissa vaaleissa.

6 Mitä pidetään ehdokkaan tukiryhmänä?

Tukiryhmien entistä suurempi pysyvyys on pyritty huomioimaan ilmaisulla ”ehdokkaan tukiryhmä tai muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö”. Aiempi määritelmä ei vastannut tilannetta, jossa ehdokkaalla on vaaleista toiseen toimiva tukiryhmä.

Lainkohdan uusi muotoilu ei edellytä, että ryhmä on nimenomaisesti kyseisen ehdokkaan tukemiseksi perustettu, vaan sen toiminta on ratkaisevaa. Muuhun tarkoitukseen perustetusta ryhmästä voi tulla ehdokkaan tukiryhmä kyseisissä vaaleissa.

Laissa ei määritellä erikseen ehdokkaan tukiryhmää, mutta ilmaisulla tukiryhmä tai muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö katetaan kaikki ne henkilöryhmät, jotka toimivat ehdokkaan ympärillä vaalikampanjan toteuttamiseksi. Merkitystä ei siten ole sillä, missä muodossa ryhmä toimii. Tukiryhmä voi olla niin rekisteröity kuin rekisteröimätönkin yhdistys. Edellytyksenä kuitenkin on, että ryhmä tukee ainoastaan kyseistä ehdokasta. Yhteisö, joka tukee useita eri ehdokkaita, ei ole laissa tarkoitettu tukiryhmä tai muu vastaava yhteisö.

Ilmaisu "ehdokkaan tukiryhmä tai muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö" ei tarkoita puolueiden rekisteröityjä yhdistyksiä. Jos kyseessä oleva yhteisö on virallisessa suhteessa puolueeseen, se ei ole tässä tarkoitettu tukiryhmä tai muu vastaava yhteisö. Rajaus on tarpeen siitä huolimatta, että esimerkiksi puolueen paikallisosasto voi tosiasiallisesti toimia vaaleissa kuten yksittäisen ehdokkaan henkilökohtainen tukiryhmä. Pienenkään puoluejärjestön tarkoituksena lienee harvoin ainoana toimintamuotonaan tukea yksittäistä ehdokasta.

7 Mitä tarkoittaa muuna kuin rahana saatu tuki?

Tuen määritelmä sisältää rahallisen tuen lisäksi rahassa mitattavissa olevan, mutta muussa muodossa saadun tuen. Ehdokas voi saada merkittävääkin hyötyä erilaisista palveluista. Kaikki rahassa mitattavissa oleva tuki arvioidaan rahamääräisenä käypään arvoonsa ja sisällytetään ilmoituksiin. Tällaista tukea voisivat olla esimerkiksi sanomalehtien antama ilmainen ilmoitustila tai yritysten omilla toimialoillaan tarjoamat ilmaispalvelut, esimerkiksi nettisivujen ammattimainen suunnittelu tai muun kampanjamateriaalin kuten julisteiden ja esitteiden tuottaminen. Nämä tulee arvioida rahalliseen arvoonsa ja ilmoittaa tukena.

Sen sijaan erilaiset lehtien ja muiden yritysten antamat yleiset paljousalennukset tulisi katsoa tavanomaisiksi ilmaispalveluiksi eikä niitä tarvitse sisällyttää ilmoituksiin. Jos ehdokkaan tukija maksaa ilmoituksen tai muun ehdokkaalta laskutettavan kulun tämän puolesta, tulee tämä sisällyttää ilmoitukseen tukena, jos ehdokkaalla on ollut määräysvaltaa kulun syntymiseen. Sen sijaan, jos kolmas osapuoli, esimerkiksi alan ammattilehti, julkaisee ilmoituksen alalla toimivasta ehdokkaasta ilman tämän myötävaikutusta, ei tällaisen kulun ilmoittamista tukena edellytetä.

8 Mitä tarkoitetaan tavanomaisella talkootyöllä?

Peruste tavanomaisen talkootyön ja tavanomaisten ilmaispalvelujen rajaamiseen ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle on käytännöllinen. Talkootyötä ja erilaisia ilmaispalveluita kuten alennuksia olisi hyvin vaikea arvottaa eivätkä ehdokkaiden ilmoitukset siten olisi yhteismitallisia, jos tällaiset arviot edellytettäisiin ilmoituksessa tehtäviksi. Lisäksi on syytä ottaa huomioon talkootyön muuttunut luonne. Asiantuntemus korostuu nykyään kampanjoissa käytettyä aikaa enemmän. Useilla ehdokkailla on tukiryhmässään ihmisiä, jotka taittavat esitteitä ja päivittävät nettisivuja.

Tavanomainen talkootyö on vapaaehtoista, palkatonta työtä, jota henkilö tekee ehdokkaan hyväksi esimerkiksi osana tukiryhmää. Työ katsotaan talkootyöksi, vaikka kyseessä olisi alan ammattilainen, niin kauan kuin työstä ei makseta palkkaa. Jos joku muu kuin ehdokas maksaa ammattilaisen palkan siltä ajalta kun hän toimii kampanjassa, kyseessä ei ole talkootyö vaan kyseisen rahoittajan ehdokkaalle antama tuki.

Ainoastaan luonnollinen henkilö voisi tehdä talkootyötä. Siten yritysten antamat maksuttomat – kuten palvelut banderollien kiinnittäminen ovat aina tukea ehdokkaan kampanjaan.

9 Mitä tarkoitetaan vaalirahoituksen bruttomääräisellä ilmoittamisella?

Vaalirahoitusta koskevat tiedot ilmoitetaan bruttomääräisinä. Tällä tarkoitetaan sitä, että ilmoitukseen sisällytettäisiin suoritukset kokonaisuudessaan, niin vaalirahoitus kuin vaalikampanjan kulutkin. Bruttomääräinen ilmoittaminen tukee avoimuutta. Nettoilmoittamisessa jäisi paljon tärkeää tietoa saamatta ehdokkaan vastaanottamasta tuesta.

10 Mitä tarkoitetaan tavanomaisella keräystoiminnalla? Pitääkö kaikki lahjoittajat ilmoittaa?

Tavanomaisella keräystoiminnalla tarkoitetaan pienimuotoista tuotemyyntiä tai varainkeruuta.

Ollakseen tavanomaista keräystoimintaa, yksittäiset tukisuoritukset eivät saisi olla suuruudeltaan lähelläkään erikseen ilmoitettavan tuen alarajoja. Jos esimerkiksi rahankeräykseen sisältyy merkittäviä yksityisiä lahjoituksia, on ne ilmoitettava yksittäisen erikseen ilmoitettavan tuen mukaisia ilmoitusrajoja noudattaen.

11 Mitä on puolueelta saatu tuki?

Vanhassa laissa käytetty ilmaisu puoluejärjestöt korvattiin uudessa laissa ilmaisulla puolueen rekisteröidyt yhdistykset. Ehdotetulla muutoksella täsmennettiin lain tarkoitusta siitä, että tukena puolueen rekisteröidyltä yhdistykseltä ilmoitettaisiin ainoastaan suoraan puolueelta, esimerkiksi sen keskus-, perus-, piiri-, nais- tai nuorisojärjestöltä tullut tuki.

Muilta tahoilta tulleena tukena ilmoitetaan muilta kuin suoraan puolueen alaisuudessa toimivilta rekisteröidyiltä yhdistyksiltä tullut tuki. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lain esitöissä mainitut etujärjestöt, säätiöt ja yhdistykset, vaikka ne toimisivat lähellä puoluetta.

12 Mitä on ilmoitettava, jos yksittäinen tuki ylittää laissa määritellyn raja-arvon?

Raja-arvon ylittävän tukisuorituksen antaja tulee yksilöidä ilmoituksessa ilmoittamalla tukijan nimi. Säännös koskee niin yksityishenkilöitä, yrityksiä, puolueen rekisteröityjä yhdistyksiä kuin muita tahojakin.

Säännös on vähimmäissäännös siten, että ainakin laissa määritetyn rajan ylittävät tuki-suoritukset on ilmoitettava erikseen. Ehdokasta ei sen sijaan estettäisi ilmoittamasta erikseen myös tätä pienempiä suorituksia. Ainoana poikkeuksena on kielto ilmoittaa yksityishenkilön nimeä ilman tämän nimenomaista suostumusta, jos hänen antamansa tuki jää alle tässä momentissa mainitun rahamäärän.

13 Miten vaalilehden tuotot ja kulut ilmoitetaan?

 Käytännön soveltamistoiminnassa voi kuitenkin esiintyä tilanteita, joissa tukijan saa-ma vastike ei liity suoraan ehdokkaalle aiheutuneisiin kuluihin. Tämä olisi tilanne esimerkiksi vaalilehden osalta. Ehdokkaalle aiheutuu kuluja vaalilehden painattamisesta, mutta lehti on jo sinällään kampanjointia. Se ei siis palvele pelkästään varainhankintaa, vaikka siihen myytävä ilmoitustila olisikin ehdokkaalle tärkeä tulonlähde. Samoin olisi käytännössä mahdotonta arvioida yksittäisen tukijan ostaman mainoksen suhdetta lehdestä aiheutuneisiin kuluihin, koska lehden tuottoa tai tappiota ei ole sidottu mihinkään kiinteään arvoon. Tuen nettomääräinen laskeminen ei siten tule kyseeseen vaalilehden osalta vaan ehdokkaan tulee ilmoittaa kaikki mainostulonsa bruttomääräisinä yhdessä, ja erikseen ne tuet ja tukijat, joiden maksamat mainokset ylittävät erikseen ilmoitettavan tuen rajan. Lisäksi ehdokkaan tulee ilmoittaa myös kaikki varainhankinnan kulunsa.

14 Voiko Europarlamenttivaaleja koskevan vaalirahoitusilmoituksen tehdä ilmoitusvelvollisen sijaan joku muu henkilö, esimerkiksi vaalipäällikkö tai kampanjan taloudesta vastannut henkilö

Velvollisuus antaa ilmoitus vaalirahoituksestaan kohdistuu Europarlamenttivaaleissa henkilökohtaisesti vaalissa valituksi tulleeseen tai varasijalle määrättyyn henkilöön. Ilmoitusvelvollinen vastaa henkilökohtaisesti antamistaan tiedoista.

Vaalirahoituksen sähköinen ilmoitusjärjestelmä ei mahdollista muiden henkilöiden kuin ilmoitusvelvollisten kirjautumista järjestelmään. Vaalirahoitusilmoitusta ei siis voi tehdä kukaan muu kuin ilmoitusvelvollinen itse.

Tarkastusviraston valvontatehtävään liittyvät mahdolliset selvitykset?

Velvollisuus antaa lisätietoja ja selvityksiä koskee vain ilmoitusvelvollista. Säännös ei oikeuta Valtiontalouden tarkastusvirastoa vaatimaan selvityksiä kolmansilta tahoilta. Velvollisuudella antaa tietoja pyydettäessä viitataan Valtiontalouden tarkastusviraston 10 §:n perusteella suorittamaan valvontaan. Valtiontalouden tarkastusviraston 10 §:ssä tarkoitettujen valvontatehtävien päätyttyä päättyisi myös ilmoitusvelvollisen velvollisuus lisätietojen ja selvitysten toimittamiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa saamistaan ilmoituksista ja toiminnastaan ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvonnassa eduskunnalle vaalikohtaisen kertomuksen kahdeksan kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta. Koska ilmoitusvelvollisten tulee jättää ilmoituksensa kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta, jää tarkastusvirastolle kuusi kuukautta valvonnan suorittamiseen. Valtiontalouden tarkastusviraston valvontatehtävät kyseisissä vaaleissa päättyvät tarkastusviraston eduskunnalle antamaan kertomukseen.

Milloin vaalirahoitusilmoituksesta voidaan asettaa uhkasakko?

Laissa säädetään Valtiontalouden tarkastusviraston mahdollisuudesta tehostaa kehotustaan uhkasakolla niissä tilanteissa, joissa ilmoitusvelvollinen ei kehotuksesta huolimatta tee ilmoitusta vaalirahoituksesta tai ilmoitus havaittaisiin olennaisilta kohdiltaan ilmeisen virheelliseksi tai puutteelliseksi. Ilmoitusvelvollinen voidaan velvoittaa sakon uhalla tekemään ilmoitus taikka korjaamaan virhe tai puute. Sakon uhka koskee siis ainoastaan ilmoituksen laiminlyöntiä kokonaan tai sellaista virheellisyyttä tai puutteellisuutta, joka on ilmeinen ja koskee ilmoitusta sen olennaisilta kohdilta. Uhkasakon asettamisen edellytyksenä on lisäksi, että ilmoitusvelvollista on kehotettu tekemään ilmoitus.

Mikä on ennakkoilmoitus? Kohdistetaanko siihen valvontaa?

Äänestäjillä tulisi olla käytettävissään tietoa ehdokkaiden vaalirahoituksesta jo äänestyspäätöstä tehdessään. Sen takia on säädetty vapaaehtoisesta ennakkoilmoituksesta. Ehdokkaan on usein mahdotonta tietää kampanjansa aikana toteutuvia tuloja ja menoja tarkalleen ennakolta. Ilmoitus tehdään toimittamalla Valtiontalouden tarkastusvirastolle ennen vaalipäivää ennakkoilmoitus, joka sisältää suunnitelman vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. Ehdokas voi sisällyttää ennakkoilmoitukseen lisäksi tiedot esimerkiksi jo toteutuneesta rahoituksesta tai sitoutumisestaan puolueiden sopimaan vapaaehtoiseen kampanjakattoon. Ennakkoilmoituksen voi toimittaa aikaisintaan ehdokaslistojen yhdistelmän ja presidentinvaalin ehdokasluettelon laatimisen jälkeen eli 31 päivää ennen vaaleja, jolloin ehdokkaan asema virallisena ehdokkaana on varmistunut. Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävästä julkistaa ennakkoilmoitukset viipymättä samaan tapaan kuin varsinaiset ilmoitukset. Ennakkoilmoituksiin ei kohdisteta valvontaa.